Suomen 1990-luvun alun lama

Suomen 1990-luvun alun lama alkoi loppuvuonna 1990. Maan bruttokansantuote laski kolmessa vuodessa yhteensä 12 prosenttia.^[1] Lasku oli rajua vuosina 1991 ja 1992.^[2] Bruttokansantuote ja elintaso lähtivät kasvuun jo vuonna 1993, mutta köyhyys alkoi tuolloin vasta lisääntyä ulosottoon joutuneiden määrän ja työttömyyden kasvun vuoksi.^[3] Suuri joukko suomalaisia ylivelkaantui pahasti laman seurauksena. Tilanne oli pahimmillaan vuonna 1994, jolloin noin 9 prosenttia Suomen väestöstä oli ulosotossa ja ulosotossa olevien yritysten määrä oli noin 56 000. Viimeisten ulosotossa olevien ”velkavankeus” päättyi vasta tammikuussa 2020, jolloin heidän ulosottovelkansa vanhenivat vuonna 2015 voimaan astuneen lain johdosta.^[3]

Lamaa edelsi vuonna 1990 alkanut taantuma. Lisäksi Suomen taloudelle äärimmäisen tärkeä Neuvostoliiton vientikauppa supistui vuoden 1991 ensimmäisellä puoliskolla yli 60 prosenttia.^[1] Suomen työttömyysaste oli ollut ennätyksellisen alhainen vuoden 1990 lopussa, jolloin aktiivisia työnhakijoita oli ollut vain reilut 3 prosenttia työvoimasta. Heidän määränsä nousi 7 prosenttiin vuoden 1991 loppuun mennessä, 12 prosenttiin vuoden 1992 loppuun mennessä ja 16 prosenttiin vuoden 1993 loppuun mennessä.^[2][4] Työttömien määrä oli suurimmillaan vuonna 1994, jonka jälkeen se laski hitaasti aina vuoteen 2009 asti.^[5][6] Työvoimahallinnon tilastoima työttömien kokonaismäärä nousi 19 prosenttiin vuonna 1994. Lamalla oli talouden lisäksi syvä vaikutus myös kulttuuriin, politiikkaan ja yleiseen ilmapiiriin.^[7][8] Suomen työttömyysaste ei ole palannut vieläkään lamaa edeltäneelle tasolle.^[5]

Taantumaa yritettiin korjata marraskuussa 1991 devalvoimalla Suomen markka 14 prosentilla.^[1] Devalvaatio johti valuuttalainojen kallistumiseen ja työttömyyskehityksen kiihtymiseen. Pankit nostivat korkoja jopa 18,9 prosenttiin, ja konkurssien määrä pysyi tavanomaista suurempana aina vuoteen 1997 asti.^[9] Lainojen vakuutena olleiden asuntojen arvot laskivat noin puolella.^[10]

Pankit joutuivat velkakriisiin muun muassa luottotappiokierteen, riskialttiiden rakennushankkeiden ja yritysten maksuvalmiusvaikeuksien takia.^[11] Ylivoimaisesti suurin osa pankeista välttyi kuitenkin konkurssilta valtion maksaman vastikkeettoman tuen ansiosta.^[9] Suurin osa tuesta meni pankkien pääomittamiseen sitä mukaa, kun luottotappiota ilmaantui. Niin sanotuille terveille pankeille annettiin lisäksi noin 8 miljardia markkaa. Pankkikriisin kustannukset olivat noin 8 prosenttia bruttokansantuotteesta.^[12] Sosiaali- ja terveyspalveluita ja muita kuntien kuluja leikattiin tämän jälkeen ennennäkemättömällä tavalla valtion lisääntyneiden menojen paikkaamiseksi.^[11] Myös tuloveroja korotettiin^[13] ja esimerkiksi eläkkeiden ostovoiman annettiin laskea.^[14]

Bruttokansantuote tippui 1990-luvun laman aikana jyrkemmin kuin 1930-luvun laman aikana, mutta yksityinen kulutus laski jyrkemmin 1930-luvulla.^[15] Vuonna 2007 julkaistun yhdysvaltalaisarvion mukaan Suomen 1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan pahempi kuin 1930-luvun lama.^[16]

1. ↑ ^{a b c} Esko Aho ei suostu ”1990-luvun virheiden” symboliksi KU. 16.10.2020. Viitattu 23.1.2023.
2. ↑ ^{a b} Rothovius, Tuomas: Taantuma vai lama? Tieto&trendit. 28.5.2020. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2023.
3. ↑ ^{a b} Taavitsainen, Satu: 1990-luvun laman uhrien piina loppuu viimeinkin – tietoa velkojen vanhentumisesta pitää jakaa Kaleva. 3.1.2020. Viitattu 23.1.2023.
4. ↑ Työttömyys ja työllisyys tilastoissa: Tilastokeskuksen ja Työministeriön tilastojen vertailua. Tilastokeskus, 1997. Doria (viitattu 3.8.2023).
5. ↑ ^{a b} Hannula, Ulla: Työvoimatutkimus 3.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2023.
6. ↑ Tilastokoulu Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2023.
7. ↑ http://www.aka.fi/lama/tyomarkkinoidentoimintamuutosten.html (Arkistoitu – Internet Archive)
8. ↑ Jorma Sappinen Lamasta noustaan – vaikkei käännettä aina heti huomatakaan (Arkistoitu – Internet Archive).
9. ↑ ^{a b} Parviala, Antti: Suomi rojahti lamaan tasan 30 vuotta sitten – Osaavatko poliitikot ja pankkiirit hoitaa uusinta talouskriisiä yhtään paremmin? Yle Uutiset. 6.11.2021. Viitattu 23.1.2023.
10. ↑ 90-luvun lamassa korko huiteli 18 prosentissa Yle Uutiset. 26.11.2009. Viitattu 23.1.2023.
11. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä vtv ei löytynyt
12. ↑ Karppinen, Lassi: Valtio pelastaa pankit, hinnasta viis Kaleva. 27.10.2008. Viitattu 23.1.2023.
13. ↑ Palkansaajan tuloveroprosentin kehitys Veronmaksajain Keskusliitto ry. Viitattu 23.1.2023.
14. ↑ Alkio, Jyrki: Eläkeläiset ovat pudonneet palkansaajien tulokehityksestä Helsingin Sanomat. 27.8.1998. Viitattu 23.1.2023.
15. ↑ Hjerppe, Riitta; Ikonen, Vappu; Valkama, Päivi: 1930-luvun lama ja Suomen velkaantuminen. Kansantaloudellinen aikakauskirja, , 89. vsk, nro 1/1993. Taloustieteellinen Yhdistys. Viitattu 3.8.2023.
16. ↑ Conesa, J.C. & Kehoe, T.J.: Modeling Great Depressions: The Depression in Finland in the 1990s (PDF) Research Department Staff Report 401. Marraskuu 2007. Federal Reserve Bank of Minneapolis. Viitattu 5.3.2018. (englanniksi)^{tarvitaan parempi lähde}